Minulta puuttuu paljon:
Todellisuudentajua,
en ajattele kuolemaani päivittäin.
Olen tietämätön:
en tunne paksunsuolenavannetta,
en systostaattihoitojen jälkitilaa,
en toivottomuutta,
en yön unetonta pimeyttä.
En omista peruukkia.
Minulta puuttuu mies,
joka kyselee:
Mikä päivä tänään on?
Montako lasta minulla on?
Lapsenlapsia?
En sairasta syöpää
eikä mieheni Alzheimeria.
Olen onnellisen tietämätön,
toisin kuin läheiseni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti