Villa Aya Napassa

Yhtenä päivänä kyläilimme ystävieni Cleopatran ja Josephin huvilassa Aya Napassa. Huvila on ihan oikea HUVILA, tilaa ja valoa kolmessa kerroksessa kukkulalla meren ja Aya Napan yläpuolella. Ympärillä huolellisesti suunniteltu ja hoidettu puutarha kukkivine puineen ja pensaineen. Lumme- ja kalalammikot ovat pisteinä puutarhan iin päällä. Dalmatialaiskoira Noma on onnellinen päästyään Nicosiasta ikiomaan kesäpaikkaansa, missä se onnellisena kirmailee puutarhassa ja ottaa iltapäivätorkut vihreällä nurmella.

Viikon pikalomalla Kyproksen Protaraksessa

Lähdin veljeni kanssa Finnmatkojen äkkilähdöllä viikoksi Protarakseen ja palasin matkalta maanantaina. Protaras oli minulle ennestään tuntematonta aluetta. Sehän on ihan lomapaikka, meren rannalle rakennettu hotelli- ja ravintolakylä. Meno oli rauhallista, eikä liikennekään häirinnyt. Vangelis-huoneistohotellin tilat olivat siistit eivätkä aivan kanikopin kokoiset. Uima-allas houkutteli päivittäin, vaikka meri tietenkin oli virkistävämpi. Joka päivä kävimme illallisella jossakin ravintolassa. Ruuat olivat herkullisia ja hinnatkin kohtuullisia. Minulle mieluisin oli Happy Days -ravintola, jossa ehdimme illastaa kolmesti. Meriahven ja valkosipuliporsas, viini ja olut, lämpimät omenapiirakat ja jäätelö sekä kyproslaiset kahvit maksoivat vajaat 40 euroa. Lisukkeina tarjottiin uuniperunoita, punajuurta ja pinaattia.

Auringonlasku Nallikarissa

Olen jatkanut Nallikarin maiseman kuvauksia, nyt alkukesän valossa. Tässä kuvassa on eilinen auringonlasku.

Tornion kirkon torni

Selällään Tornion hautausmaalla otettu kuva. Kun kerroin, että pötköttelin siellä, kaverit arvelivat, että kävin harjoittelemassa!

Kevättyöläiset lähtövalmiina

Tornion hautausmaalla on alettu kevättöihin.

Tornion hautausmaalla toukokuussa

Tornion hautausmaan vakituinen vahti

Lähiopetusjaksolla Torniossa oli tehtävänä kuvata keväistä säätilaa pikkukaupungissa. Menin hautausmaalle ja kuvasin sarjan sen kautta. Tämä jänis kuulemma asustaa hautausmaalla.

Tilkkutyö "Tornionjoki", silkki

Tänään ovat ajatukset olleet vielä Tornionjoessa, josta ottamiani kuvia olen käsitellyt päivän mittaan. Silkkinen tilkkutäkki valmistui juuri. Sen alle taidan seuraavaksi pujahtaa katselemaan sinisiä unia.

400 askelta vasemmalle

Valokuvausopiskeluni lähiviikonloppu on taas takana, intensiivinen, haastava ja kiinnostava rupeama. Opettajamme valokuvaaja Jaakko Heikkilä antoi mukavan tehtävän: niin ja niin monta askelta ovelta tiettyyn suuntaan. Minä sain tuon 400 askelta vasemmalle ja jouduin rakennuksen seinustalle. Pysy sitten siinä ja ala kehrätä kuvia kokoon! Tovin pohdittuani päädyin ottamaan kuviin yksityiskohtia seinustalla olevista härveleistä. Kuvissa piti olla ns. punainen lanka, ja minä löysin itse esineiden lisäksi myös materiaalien yhteneväisyyksiä. Tässä kollaasissa on vain muutamia kuvistani.

Abstraktio 3

Kylläpä meidän abstrakti viikkotehtävä koukuttaa. Huomaan katselevani maailmaa abstrakteilla silmillä. Nytkin olin siivoamassa, kun piti kesken kaiken ruveta kuvaamaan.

Nutrilett-aloitus

Päätin aloittaa painonpudottamiseni Nutrilett-starttipaketilla, johon kuuluu viideksi päiväksi kevyttä murkinaa aamupaloista jälkiruokiin. Vettä pitäisi kuulemma juoda ainakin 1,5 l päivässä. Parasta koko paketissa on hyvänmakuinen välipalapatukka, kasvis- ja tomaattiliemet menettelevät, mutta juusto- ja tomaattipastat ovat karmeanmakuisia. On sellainen olo, että olen nauttimassa todella pahaa lääkettä, jota kuitenkin on pakko ottaa. Myös vaniljavanukas on kyseenalainen maultaan, mutta olen terästänyt sitä lisäämällä vähän limen mehua.

Eihän tässä mistää gourmet-aterioinnista ole kysymys, mutta ihmettelen vain, miten osa tuotteista on saatukin niin epämiellyttävänmakuisiksi. Vielä olisi huominen päivä tätä lystiä, mutta pastat jätän kyllä syömättä. Nuudelikeitto menettelee, kun ei kummemmin makustele. Nenästä kiinni ja nielaisu! Tämä oli ensikokemukseni ko. tuotteesta, ja jos sitä jatkossa käytän, niin valitsen yksittäisiä tuotteita: patukoita ja liemiä. Nesteet kyllä poistuvat, niin tiuhaa on pissatus. Kerronpa sitten ylihiomenna, montako sataa grammaa painoa putosi. Illalla taidan tekaista itselleni katkarapusalaatin.