Kannattaa ehkä kirjata tähän, että minulla on siis valokuvauksen suhteen kaksi elämää: ensimmäinen pullollaan omin avuin ja mutu-tuntumalla innokkaana harrastelijana otettuja kuvia. Jälkimmäinen elämä aloitettuani opiskelun onkin sitten omien virheiden löytämistä jo otetuista kuvista, tekniikoiden hiljalleen oppimista, itsekritiikin kasvua, pyrkimistä yhä parempiin tuloksiin.
Uskon puute yllättää tuon tuostakin, mutta pienikin onnistuminen pelastaa päivän.
Mutta vaikka tämä jälkimmäinen elämä on siepannut minut tiukasti imuunsa, helppoa se ei ole. Tässäkin blogissa suurin osa entisessä elämässäni nappaamistani kuvista on sellaisia, että haluaisin vaihtaa ne parempiin tai poistaa kokonaan. Ehkä teenkin niin ajan myötä. Toisaalta ne ovat valokuvauksen taitojeni edistymisessä maamerkkejä: mistä on lähdetty ja mihin on päästy, kun kaikki mahdollinen oppi on saatuna.
Suuri muutos valokuvauksessani on se, että nyt kuvaan vain raw-kuvia, jotka käsittelen kuvinkäsittelyohjelmalla. Siinäkin on taito vielä hakusessa, mutta yllättävän paljon olen oppinutkin. Olenhan opiskelija.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Esineitä
Rakastan esineitä, hullu, hullun lailla!
Kirja on jokapäiväinen ystäväni
Kirjat tuovat iloa jokaiseen päivään. Usein ne ovat kauniita myös esineinä.
Minä olen tuota miettinyt, mikä ero on rawkuvilla, mutta en ole vielä asiaa tutkinut, vaikka pari lukijaa on kehottanut minunkin kokeilee :)
VastaaPoistaSinulla on ihania kuvia, elä ihmeessä poista!
Ja kiva kun kuulin sinusta pitkästä aikaa Donna!
Lempeää toukokuuta ♥